Näytetään tekstit, joissa on tunniste Seifur. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Seifur. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 30. joulukuuta 2018

Vuoden viimeinen valmennus

Marraskuun viimeisenä sunnuntaina 25.11. oli tämän vuoden viimeinen Alsaelan valmennuspäivä tallillamme. Päivän aikana pääsi oppimaan taas runsaasti kaikkea uutta, ja pitämään hauskaa muiden kanssa! Meidän valmennus starttasi aamukymmeneltä. Taukohuoneessa söimme kaikki aamupalaa, ja jaoimme aamupäivän tunnille hevoset. Meitä oli tällä kertaa vain 8, joten meidät oli jaettu kahteen ratsastusryhmään. Itse olin tässä jälkimmäisessä ryhmässä. Sain ratsukseni Impin! Olin mielessäni toivonutkin juuri sitä, sillä tällä hetkellä haluaisin kehittyä Impin kanssa melkeinpä eniten.


Impi, kuva: Maija I.
Herakles, kuva: Pihla Parikka

Olin ottanut tietenkin kamerani tallille mukaan, joten menin kuvaamaan ensimmäisen valmennusryhmän tuntia. Sää oli kerrassaan ihana, pari astetta pakkasta, huurteiset puut ja maa, sekä kevyt auringonpaiste. Sain tosi kivoja ja ihanan talvisia kuvia kaikista neljästä ratsukosta! Viimeinkin oli myös toisen valmennusryhmän vuoro päästä ratsaille. Menimme alkukäyntien jälkeen avotaivutuksia käynnissä, ja myöhemmin myös töltissä, aina lyhyen sivun kulman jälkeen noin puolet pitkästä sivusta. Avotaivutukset alkuun olivat haastavia. Ratsastaja, eikä siksi myöskään Impi oikein alkuun tajunnut avotaivutuksien ideaa, mutta hiljalleen alkoi löytyä tuntuma niiden ratsastamiseen!

Käynnissä pystyi keskittymään paremmin siihen, kuinka oikein ratsasti hevosta avotaivutuksissa, kuin töltissä. Töltissä alkuun avotaivutukset olivat enemmän vain taivutuksia sisälle päin, mutta loppua kohden niistä tuli ihan oikeita avotaivutuksia! Niin tavallinen, mutta kuitenkin ei ainakaan meidän tunneilla kovin yleinen tehtävä, oli todella hyvä. Siinä sai ratsastajakin käyttää aivojaan lihasten lisäksi. Töltti avotaivutusten välissä tuntui alusta alkaen tosi kivalta, ja parani, mitä enemmän sitä ratsasti. Vaihtelin töltin tempoa ja tahtia aina välillä, jotta Impin töltti pysyi aktiivisena ja hyvänä. 

Impi pysyi tosi ryhdikkäänä, mutta välillä ohja oli liiankin lyhyenä, jolloin töltti ei meinannut pysyä hyvässä temmossa yllä. Vähän kun hölläsi ohjasta ja ratsasti pohkeella eteenpäin, oli tempo parempi. Otimme myös laukannostoja puomille. Impin laukka tuntui vähän tahmealta ja hitaalta, mutta nousi kuitenkin joka kerta hyvin ns. ylämäkeen puomilta. Laukkojen jälkeen vaihdoimme suuntaa ja kävelimme välikäynnit.

Toiseen kierrokseen menimme täysin samoja juttuja ensin käynnissä ja sitten töltissä, eli avotaivutuksia. Heti ensimmäisistä avoista lähtien, ne tuntuivat sujuvan paljon luontevammin käynnissä tähän suuntaan! Töltissä jatkettiin samaa rataa, mutta Impi tuntui vähän hitaalta pohkeelle varsinkin väistöissä töltissä. Hiljalleen töltti kuitenkin reipastui oikein hyväksi. Tähänkin suuntaan otimme töltti- ja käyntijuttujen jälkeen laukannostoja. Nostimme ensin laukan ensimmäiseltä puomilta, laukkasimme pienen pätkän, hidastimme töltille, ja nostimme seuraavalta puomilta uudelleen laukan.


Impi, kuva: Maija I.

Ensimmäiselle puomille laukka nousi joka kerta tosi hyvin, mutta myös hidastui töltille nätisti. Toiselle puomille tuli pari kertaa huono ja tahmea laukka, mutta suurimmaksi osaksi sillekin puomille saatiin tosi kivan tuntuista laukkaa! Jokaisen laukannoston jälkeen oli tarkoitus hidastaa töltille, ei raville, jossa Impin kanssa onnistuimme loistavasti. Loppuun otimme vielä pari kierrosta tölttiä sekä ravia. Impin töltti oli super hyvää, ja ravikin melko hyvää, vaikkakin vähän hitaamman puoleista. Loppuverryttelyjen jälkeen oli loppukäyntien aika. Teimme myös muutamat etuosan ja takaosan käännösharjoitukset. Impin kanssa niissä piti olla hyvin rauhallinen, mutta viimeiset takaosakäännökset menivät ainakin hyvin.

Valmennustuntien jälkeen oli lounaan vuoro. Lounaan yhteydessä puhuimme myös iltapäivän ohjelmasta. Meillä oli vain yksi kunnollinen valmennustunti, mutta toisella tunnilla iltapäivällä menimme kaikki yhdessä. Oli luvassa pieni temppu- ja tehtävätunti, jonka itse pääsin menemään Seifurilla! Ensin meillä oli vuorossa mehutöltti-kilpailu. Tehtävänä oli ratsastaa kierros kentän ympäri valitsemassaan askellajissa. Itse menin kierroksen kokonaan töltissä. Ohjat oli pidettävä yhdessä kädessä, sillä toisessa oli täysi vesilasi, josta sai läikkyä mahdollisimman vähän vettä. Seifurin kanssa läikytimmekin kaikista vähiten vettä pois, mutta olimme toisiksi hitaimpia. Maltti on valttia, eikö?

Mehutöltin jälkeen meidät jaettiin neljän hengen joukkueisiin, joissa suoritimme tehtäväradan. Rataan kuului mm. ristikko, tötsien pujotellut toisessa kädessä kivi lusikassa sekä puomilabyrintti. Olimme Seifurin kanssa suhteellisen nopeita, ja aika tarkkoja. Valitettavasti meidän ruskea-mustien ponien joukkue hävisi kimolle tiimille, muttei kovinkaan suurella aikaerolla! Saimme kaikki päivän päätteeksi pikkuiset lahjapussukat, joissa oli muutamat piparit ja suklaata.


Seifur, kuva: Frida C.
Samppa, kuva: Pihla Parikka

Valmennus oli vasta toinen Alsaelan valmennus, mutta silti todella opettavainen ja kiva. Varmasti täältä löytyy intoa jatkaa valmennuksissa taas ensi vuonna! Valmennuksen jälkeen lähdin vielä vähän kuvailemaan poneja tarhojen laitamille muutaman muun tallilaisen kanssa. Oli jo vähän hämärää, mutta upean auringonlaskun alla tuli ihanan talvisia kuvia ihanista poneista. Päivä oli ihan huippu!

  Mukavaa uutta vuotta 2019 kaikille!


Eero, kuva: Pihla Parikka

maanantai 31. heinäkuuta 2017

Perunayksisarvisten leiri, osa 2

Tänään luvassa postausta taas meidän leiristä. Eilen julkaisin siis leiripostauksen ensimmäisen osan, ja tänään luvassa  toinen, ja viimeinen osa, jossa kerron meidän leiripäivistä kolme ja neljä, eli päivistä 26.-27.7.

Olen saanut kaikilta leiriläisiltä luvan ja suostumuksen näkyä blogissani!


Iso-Tuomiston perunayksisarviset 2017
Osa 2, leiripäivät kolme ja neljä.

Kaikki leiriläiset vasemmalta oikealle hoitohevostensa kanssa: Frida ja Eir, Anna ja Toukka, Minä ja Brydja, Fanny ja Örk, Reetta ja Einari, Reea ja Impi, Helmi ja Mugga, Jemina ja Kille sekä Elina ja Seifur.






Keskiviikko 26.7.

Saavuin tallille jälleen noin yhdeksän aikaan. Lähdimme Annan kanssa puolen paikkeilla talliin, sillä kaikkien tunti alkoi jo klo 10. Minä menin tunnin Mosilla. Tallityöntekijä haki Mosin tarhasta, ja minä hain Reean kanssa Herkun sen tarhasta, sillä hän oli saanut aamupäivän ratsukseen Heken. Luvassa oli siis leikkitunti, jolle menivät kaikki 9 leiriläistä. Hoidin Mosin, ja laitoin sille bootsit, suitset päälle. Mosilla on todella kova selkä, eli en istuisi viikkoon jos menisin sillä ilman satulaa, mutta en myöskään halunnut mennä satulalla, joten heitin Mosin selkään panssarivyön mallisen lätkän. Siinä oli satulavyö, muttei lainkaan jalustimia, joten minulle se oli kuin menisi ilman satulaa.
Tunnilla menimme aluksi käynnissä voltteja ja pysähdyksiä. Menimme myös kokouraa tölttiä, jonka jälkeen aloimme tekemään kaikkia leikkejä. Ensiksi menimme tuolileikkiä. Kentän keskelle siis pistettiin sen verran ämpäreitä, että yhdelle ei riittänyt. Kun ratsastuksenopettaja huusi "HEP", piti ratsastaa nopeasti ämpärin luo, tulla alas selästä, ja pistää oma jalka ämpärin päälle. Se, joka ei ehtinyt ämpärille, tippui. Me tipuimme Mosin kanssa noin puolessa välissä. Pelin voitti Frida ja Kassu.

Leiriavustaja Aaria otti meistä leikkitunnilla paljon kivoja kuvia.


Valkoisten possujono. Taaimmaisesta ratsukosta etummaiseen: Elina ja Örk, Anna ja Kolka, Minä ja Mosi sekä Helmi ja Mugga.



Elina ja Örk sekä takana Anna ja Kolka

Minä ja Mosi

Jemina ja Kille

Jemina ja Kille

Minä ja Mosi

Leikimme myös "kuka pelkää villihevosia" -peliä, eli siis yksi kentän keskellä huusi tuon lauseen, ja muiden piti selvitä toiseen päätyyn ilman, että keskellä oleva kosketti ratsastajaa tai hevosta. Tässä meinasin tippua Mosin selästä noin miljoona kertaa, sillä se kuumui ja meni aika lujaa välillä! Onneksi minä tai kukaan muukaan ei varsinaisesti tippunut. Tosin Frida meinasi alussa tippua Eirin selästä, kun ei päässyt sen selkään, ja ratsastuksenopettaja kisaisi Fridan jalasta, mutta vähän liian kovaa, ja Frida tipahti toiselta puolelta alas.

Lopuksi menimme myös pari kierrosta peiliä, joista yhden voitimme Mosin kanssa!

Mosi :D


Mosin silmä on kaunis!
 
Elina ja Örk, Minä ja Mosi sekä Helmi ja Mugga. Ja huomatkaa Kille tuossa sivussa.

Reetta ja Einari

Lopulta kävelimme loppukäynnit, ja tulimme alas selästä. Tunnilla oli todella kivaa, vaikka meinasinkin tippua lukuisia kertoja.

Tallissa hoidimme hevoset, ja lähdimme syömään lounasta. Melko pian ruuan jälkeen lähdimme hoitamaan ja puunaamaan hoitohevosiamme kiiltäväksi ja upeiksi kauneuskisoja varten! Minulla oli jo ennestään suunnitelma, minkä laiset letit Brydjalle tekisin. Tässä vähän kuvia, millaiset luomukset sain aikaan.

 Brydjan otsaletti

Brydjan häntäletti

Brydjan harjaletti

Kun kaikki olivat valmiita, menimme ulos, jossa hevoset arvosteltiin. Ensin piti kävellä tuomareiden, eli ratsastuksenopettajan ja tallityöntekijän eteen, jossa he siis arvostelivat hevosen. Sitten piti kävellä pieni pätkä, kääntyä, ja ravata takaisin. Juuri ennen, kun olisi ollut meidän vuoromme, Pirkko tietenkin ravisti päätänsä niin paljon, että kaikki kukat karisivat pois.. Onneksi sain lisäaikaa korjata kaiken. Ehkä Pirkko oli sitä mieltä, että tämä ei ole tarpeeksi hieno, eikä tällä mitään kauneuskisoja voiteta. No, ken tietää, mutta sain aika hyvin fiksattua letit kuosiin, ja me voitettiin! Palkintojen jaossa sain palkinnoksi pienen karkkipussin. Toiseksi tuli Reetta oman hevosensa Einarin kanssa, ja kolmanneksi Anna leirihoitsunsa Toukan kanssa. Alla Aarian ottamia kuvia kauneuskisasta.

Ravaa ravaa!

Helmi ja Mugga

Elina ja Seifur

Frida ja Eir

Einari

Toukka

Kauneuskisojen jälkeen heitimme hevosille satulat selkään, bootsit jalkaan ja suitset päähän. Kun olimme valmiita, suuntasimme kohti kenttää, sillä vuorossa oli leirikisat! Leirikisat olivat siksi jo kolmantena päivänä, sillä minun ja Reean piti alun perin lähteä jo sinä päivänä, mutta pääsimmekin neljänneksi päiväksi, mutta ei niitä sitten lähdetty enää siirtämään.
Menimme alkuverryttelyn jälkeen alla olevan temppuradan. Ensiksi siis pujottelimme puomit ja hyppäsimme pienen ristikon, jonka jälkeen kaarsimme labyrintille. Siitä selvittyämme ratsastimme kentän toiseen päätyyn, jossa tulimme alas hevosen selästä ja hypimme tiililtä toisille. Aluksi piti taluttaa hevosta mukana, mutta jos tiililtä tippui, hevosen sai jättää pois. Sen jälkeen noustiin takaisin satulaan, ja ratsastettiin jälleen kentän vastakkaiseen päätyyn, jossa tultiin alas selästä, ja mentiin este sekä labyrintti hevosta taluttaen. Niistä selvittyä tultiin tallityöntekijän ja kahden viimeisen tehtävän luo. Hevonen ja kypärä annettiin pois. Vesiämpäristä piti ottaa suulla raaka peruna ilman käsiä. Sen jälkeen piti ottaa taas suulla ja ilman käsiä jauhoastiasta sokeripala, ja kun kaikki tehtävät oli suoritettu, aika pysäytettiin.

Liila ympyrä on lähtöpiste, oransseissa ympyröissä tullaan hevosen selästä alas, punaisessa ympyrässä
noustaan takaisin satulaan, keltaisessa ympyrässä hevonen ja kypärä annetaan tallityöntekijälle, siniset ympyrät
ovat vesiämpäri ja jauhokulho, vaaleanpunaiset viivat ovat talutettuja pätkiä, mustat viivat ovat ratsastettuja
 pätkiä, ja harmaassa ympyrässä tehtävä on suoritettu ja aika pysäytetään.
Temppurata oli todella hauska! Sijoituimme siinä jaetulle sijalle Helmin ja Muggan kanssa. Tulimme 7. tai 6. sijalle, en tarkalleen muista.
Fanny :D
Frida :D
Fanny ja Örk
Elina ja Seifur
Temppuradan jälkeen oli vuorossa V5 eli nelikäynti, joka arvosteltiin. Siinä mennään kierros tölttiä, ravia ja laukkaa, mutta ennen laukkaa puoli kierrosta käyntiä. Tämän luokan menimme kuitenkin vähän eri tavalla, sillä menimme joko kaksi tai kolme ratsukkoa samaan aikaan kentällä, ja kaikkia neljää askellajia reilun kierroksen.
Elina ja Seifur


Reetta ja Einari

Frida ja Eir

Reea ja Impi

Jemina ja Kille

Helmi ja Mugga

Sijoituimme Brydjan kanssa tässä viimeiseksi, mutta silti luokka meni Super hyvin! Saimme todella hyvät pisteet kaikista askellajeista. Töltistä 3,5 ja lopuista 4,0, eli yhteispisteet 3,9! Parhaat pisteet Brydjan kanssa koskaan! Olin kuulemma ratsastanut hyvin ja saanut Brydjan kulkemaan tosi hyvin.
Leirikisojen jälkeen oli päivällinen, jolla söimme hernekeittoa ja pannareita! Silloin meille jaettiin myös palkinnot temppuradasta ja V5:sta. Kaikilla oli suden nälkä, ja pannukakut katosivat silmän räpäyksessä, ei tietoa minne.
Illalla lähdimme vielä about puolien leiriläisten kanssa nopeasti uimaan läheiselle rannalle. Sielläkin oli todella hauskaa ja kivaa! Kahdeksan paikkeilla lähdin kotiin nukkumaan, mutta kävin tietenkin ennen sitä moikkaamassa vielä Pirkkoa.

Paras poni!
Torstai 27.7. 

Torstaina, eli viimeisenä leiripäivänä saavuin tallille jälleen yhdeksän aikoihin. Sain jo edellisenä iltana tietää, että menen aamun estetunnin Toukalla, ja iltapäivän maaston Brydjalla. Eli saman kaltainen päivä, kuin tiistai oli tulossa tuntien kannalta. Ensimmäinen estetunti, jolla minä siis olin, alkoi jo 10, joten kävin hakemassa Toukan laitumelta ja hoidin sen kuntoon.

Kuva otettu tiistaina, mutta se on niin ihana kuva Annasta ja Toukasta, niin oli pakko lisätä
se johonkin väliin.

Toukka vaikutti alkukäynneissä laiskalta. Yritin parhaani mukaan herätellä sitä. Menimme käynnissä pysähdyksiä ja voltteja itsenäisesti, kun ratsastuksenopettaja kasasi esteitä. Otin Toukan kanssa paljon nopeita pysähdyksiä, eli kun pyysin Toukkaa pysähtymään, niin heti kun Toukka seisoi paikoillaan, kannustin sen takaisin käyntiin, jotta se vähän reipastuisi. Ravissa menimme kokouraa ja voltteja alkulämmittelyksi, ennen hyppyjä.

Minä, Toukka, Jemina ja Kille

Minä ja Toukka

Reea ja Impi

Jemina ja Kille

Toukka

Toukka ja minä
Aloimme verryttelyn jälkeen hypätä yksittäistä pientä ristikkoa. Toukka oli tosi tahmea, mutta hypyt sujuivat ihan ok. Pian aloimmekin hypätä jo rataa.


Pinkki pallura on lähtöpiste ja harmaa on "maali"

Radan ensimmäisenä esteenä oli pieni pysty. Siitä jatkettiin eteenpäin, ja kierrettiin kauimmainen este, ja vaihdettiin ravin tai töltin kautta laukka. Sen jälkeen tulimme niin sanotusti kokorata leikkaa kahden esteen välistä, ja vaihdettiin laukka. Sitten tulimme taas kulmasta koko rata leikkaa, mutta silloin hypättiin tuo ensimmäinen ristikko. Sen jälkeen kaarrettiin lyhyen sivun kautta viimeiselle esteelle, jota ennen vaihdettiin laukka, ja hypättiin este. Jossain vaiheessa molemmat ristikot korotettiin n. 40 cm pystyiksi.

Toukka kulki siis todella laiskasti, mutta hypyt sujuivat siitä huolimatta ihan hyvin. Pari hyppyä ristikoille tulivat tosi hyvin, joista yhden Aaria onnistui ikuistamaan!

Hei mehän hypätään, ja mehän näytetään ihan hyvältä!

Ei-niin-onnistunut hyppy
 Pystyille tuli myös ihan hyvin hyppyjä, kuten tämä pomppu!

Lentäjä Toukka
Viimeinen rata Toukan kanssa sujui tosi hyvin, eikä puomi kolahtanut kertaakaan, vaikka Toukka välillä hidastelikin. Lopuksi saimme valita yhden esteen, jonka hyppäämme yksittäisenä. Minä valitsin tuon pystyn, joka hypättiin radalla viimeisenä. Sitä korotettiin hieman, eli se taisi olla n. 45 senttimetriä. Aluksi Toukka tiputti sen, mutta toisella yrityksellä pääsimme yli! Toukka tosin tuli esteen todella hitaassa ravissa, ja astui sen yli, mutta puomi ei tippunut, joten hyväksytysti se suoritettiin, ja sain samalla hypättyä este-ennätykseni!

Hyppyjen jälkeen tölttäsimme hetken kokouraa, ja Toukka meni mielettömän kivaa ja hyvää töttiä, ja tuntui tosi reippaalta, vaikka olikin tunnin jälkeen aika puhki ja puuskuttikin hieman. Toukan kunto ei ole mikään maailman paras. Tunti meni tosi kivasti, ja olin tyytyväinen.

Ilmeellä mennään :D

Tunnin jälkeen Toukka oli tosi hikinen, joten pesin sen. Hevosen hoidon jälkeen menin seuraamaan ja kuvaamaan toisen ryhmän estetuntia puhelimellani, sillä Annan kamera oli Aarialla. Muutama näistä loppupuolen hyppykuvista taitaakin olla Aarian ottamia. Alla oikea kuvapläjäys!

Helmi ja Mosi

Fanny ja Herkku

Frida ja Seifur

Reetta ja Örk

Anna ja Papu (eli Safir)

Helmi ja Mosi

Fanny, Herkku ja superpomppu!

Helmi ja Mosi

Tämä on aika creepy..

Helmi ja Mosi. Tämä on minusta Super kiva kuva!

Anna ja Papu

Helmi ja Mosi

Reetta ja Örk

Frida ja Seifur <3

"Kyllä mäkin osaan hypätä!"

Frida ja Seifur

Tunnin jälkeen marssimme kaikki syömään. Ruuaksi oli muistaakseni kinkkukiusausta. Ennen lounasta pakkasimme suurimman osan kamoistamme kasaan. Anna lähti kotiin jo yhdeltä, joten jouduimme hyvästelemään hänet aikaisin. Annan lähdön jälkeen jatkoimme siivoamista sekä pakkaamista, ja puoli kahden paikkeilla lähdimme hakemaan hevosia laitumelta ja hoitamaan niitä maastoon, leirin viimeiselle ratsastukselle.

Minä menin maaston Brydjalla, joten hain sen laitumelta ja puunasin sen kiiltäväksi, sekä heitin sille ja itselleni varusteet päälle. Kivaa, että sain Pirkon maastoon, viimeiselle ratsastukselle. Maastossa oli tosi kivaa. Menimme vähän erilaisen lenkin, ja pääsimme tölttäilemään tosi paljon. Laukatakin kerettiin vähän matkaa. Maastosta tulimme tallille takaisin vähän kolmen jälkeen.

Neljän aikoihin meillä oli lettukestit. Söimme itsemme ähkyyn lettuja mansikkahillon ja jäätelön kera. Viideltä tai vähän ennen kaikkia tultiin hakemaan, ja jouduimme sanomaan toisillemme heipat. Olen kuitenkin aika varma, että tämä ei jäänyt meidän viimeiseksi leiriksemme. Ensi vuonna uusiksi!

Olette ihania <3

Kiitos vielä kaikille mahtavasta leiristä! Ne olivat ehdottomasti kesän parhaat päivät. Ikävä on jo nyt kova teitä kaikkia, mutta ensi kesänä samalla porukalla samalle leirille! Ja pienet pahoittelut kaikille kun käytin kuvateksteissä aika paljon hymiöitä. Toivottavasti ne eivät olleet suuri haitta.

Suuri kiitos jokaiselle joka jaksoi lukea tämän postauksen, sillä tästä tuli melko pitkä!
Toivottavasti tykkäsitte. Me näemme seuraavan kerran varmaankin kuukauden suosikkien parissa.

Kivaa alku viikkoa ja heinäkuun viimeistä päivää! -Pihla
Kerro, tykkäsitkö tästä postauksesta?