sunnuntai 30. joulukuuta 2018

Vuoden viimeinen valmennus

Marraskuun viimeisenä sunnuntaina 25.11. oli tämän vuoden viimeinen Alsaelan valmennuspäivä tallillamme. Päivän aikana pääsi oppimaan taas runsaasti kaikkea uutta, ja pitämään hauskaa muiden kanssa! Meidän valmennus starttasi aamukymmeneltä. Taukohuoneessa söimme kaikki aamupalaa, ja jaoimme aamupäivän tunnille hevoset. Meitä oli tällä kertaa vain 8, joten meidät oli jaettu kahteen ratsastusryhmään. Itse olin tässä jälkimmäisessä ryhmässä. Sain ratsukseni Impin! Olin mielessäni toivonutkin juuri sitä, sillä tällä hetkellä haluaisin kehittyä Impin kanssa melkeinpä eniten.


Impi, kuva: Maija I.
Herakles, kuva: Pihla Parikka

Olin ottanut tietenkin kamerani tallille mukaan, joten menin kuvaamaan ensimmäisen valmennusryhmän tuntia. Sää oli kerrassaan ihana, pari astetta pakkasta, huurteiset puut ja maa, sekä kevyt auringonpaiste. Sain tosi kivoja ja ihanan talvisia kuvia kaikista neljästä ratsukosta! Viimeinkin oli myös toisen valmennusryhmän vuoro päästä ratsaille. Menimme alkukäyntien jälkeen avotaivutuksia käynnissä, ja myöhemmin myös töltissä, aina lyhyen sivun kulman jälkeen noin puolet pitkästä sivusta. Avotaivutukset alkuun olivat haastavia. Ratsastaja, eikä siksi myöskään Impi oikein alkuun tajunnut avotaivutuksien ideaa, mutta hiljalleen alkoi löytyä tuntuma niiden ratsastamiseen!

Käynnissä pystyi keskittymään paremmin siihen, kuinka oikein ratsasti hevosta avotaivutuksissa, kuin töltissä. Töltissä alkuun avotaivutukset olivat enemmän vain taivutuksia sisälle päin, mutta loppua kohden niistä tuli ihan oikeita avotaivutuksia! Niin tavallinen, mutta kuitenkin ei ainakaan meidän tunneilla kovin yleinen tehtävä, oli todella hyvä. Siinä sai ratsastajakin käyttää aivojaan lihasten lisäksi. Töltti avotaivutusten välissä tuntui alusta alkaen tosi kivalta, ja parani, mitä enemmän sitä ratsasti. Vaihtelin töltin tempoa ja tahtia aina välillä, jotta Impin töltti pysyi aktiivisena ja hyvänä. 

Impi pysyi tosi ryhdikkäänä, mutta välillä ohja oli liiankin lyhyenä, jolloin töltti ei meinannut pysyä hyvässä temmossa yllä. Vähän kun hölläsi ohjasta ja ratsasti pohkeella eteenpäin, oli tempo parempi. Otimme myös laukannostoja puomille. Impin laukka tuntui vähän tahmealta ja hitaalta, mutta nousi kuitenkin joka kerta hyvin ns. ylämäkeen puomilta. Laukkojen jälkeen vaihdoimme suuntaa ja kävelimme välikäynnit.

Toiseen kierrokseen menimme täysin samoja juttuja ensin käynnissä ja sitten töltissä, eli avotaivutuksia. Heti ensimmäisistä avoista lähtien, ne tuntuivat sujuvan paljon luontevammin käynnissä tähän suuntaan! Töltissä jatkettiin samaa rataa, mutta Impi tuntui vähän hitaalta pohkeelle varsinkin väistöissä töltissä. Hiljalleen töltti kuitenkin reipastui oikein hyväksi. Tähänkin suuntaan otimme töltti- ja käyntijuttujen jälkeen laukannostoja. Nostimme ensin laukan ensimmäiseltä puomilta, laukkasimme pienen pätkän, hidastimme töltille, ja nostimme seuraavalta puomilta uudelleen laukan.


Impi, kuva: Maija I.

Ensimmäiselle puomille laukka nousi joka kerta tosi hyvin, mutta myös hidastui töltille nätisti. Toiselle puomille tuli pari kertaa huono ja tahmea laukka, mutta suurimmaksi osaksi sillekin puomille saatiin tosi kivan tuntuista laukkaa! Jokaisen laukannoston jälkeen oli tarkoitus hidastaa töltille, ei raville, jossa Impin kanssa onnistuimme loistavasti. Loppuun otimme vielä pari kierrosta tölttiä sekä ravia. Impin töltti oli super hyvää, ja ravikin melko hyvää, vaikkakin vähän hitaamman puoleista. Loppuverryttelyjen jälkeen oli loppukäyntien aika. Teimme myös muutamat etuosan ja takaosan käännösharjoitukset. Impin kanssa niissä piti olla hyvin rauhallinen, mutta viimeiset takaosakäännökset menivät ainakin hyvin.

Valmennustuntien jälkeen oli lounaan vuoro. Lounaan yhteydessä puhuimme myös iltapäivän ohjelmasta. Meillä oli vain yksi kunnollinen valmennustunti, mutta toisella tunnilla iltapäivällä menimme kaikki yhdessä. Oli luvassa pieni temppu- ja tehtävätunti, jonka itse pääsin menemään Seifurilla! Ensin meillä oli vuorossa mehutöltti-kilpailu. Tehtävänä oli ratsastaa kierros kentän ympäri valitsemassaan askellajissa. Itse menin kierroksen kokonaan töltissä. Ohjat oli pidettävä yhdessä kädessä, sillä toisessa oli täysi vesilasi, josta sai läikkyä mahdollisimman vähän vettä. Seifurin kanssa läikytimmekin kaikista vähiten vettä pois, mutta olimme toisiksi hitaimpia. Maltti on valttia, eikö?

Mehutöltin jälkeen meidät jaettiin neljän hengen joukkueisiin, joissa suoritimme tehtäväradan. Rataan kuului mm. ristikko, tötsien pujotellut toisessa kädessä kivi lusikassa sekä puomilabyrintti. Olimme Seifurin kanssa suhteellisen nopeita, ja aika tarkkoja. Valitettavasti meidän ruskea-mustien ponien joukkue hävisi kimolle tiimille, muttei kovinkaan suurella aikaerolla! Saimme kaikki päivän päätteeksi pikkuiset lahjapussukat, joissa oli muutamat piparit ja suklaata.


Seifur, kuva: Frida C.
Samppa, kuva: Pihla Parikka

Valmennus oli vasta toinen Alsaelan valmennus, mutta silti todella opettavainen ja kiva. Varmasti täältä löytyy intoa jatkaa valmennuksissa taas ensi vuonna! Valmennuksen jälkeen lähdin vielä vähän kuvailemaan poneja tarhojen laitamille muutaman muun tallilaisen kanssa. Oli jo vähän hämärää, mutta upean auringonlaskun alla tuli ihanan talvisia kuvia ihanista poneista. Päivä oli ihan huippu!

  Mukavaa uutta vuotta 2019 kaikille!


Eero, kuva: Pihla Parikka