torstai 6. heinäkuuta 2017

Tuulinen ja tapahtumatäyteinen maasto

Moi! Tänään luvassa postausta viime perjantain 30.6. maastosta. Silloin oli kevätkauden viimeinen tunti. Samaan aikaan oli käynnissä aikuisten leiri, ja kenttä oli vielä meidänkin tunnin aikaan käytössä, joten suuntasimme tuntiryhmäläisten kanssa maastoon. Maastossa oli kivaa, mutta kaikkea sattui ja tapahtui!

Örk

Saavuin tallille n.17.30. Menin tietenkin heti katsomaan kenellä pääsen maastoon. Nimeni kohdalla luki Örk. Örk on ihan paras maastoponi, joten olin iloisesti yllättynyt, että pääsin sillä maastoon!  Otin Örkin käytävälle ja harjasin sen läpi muutamilla eri harjoilla. Putsasin vielä sen kaviot, jonka se antoi hienosti tehdä! Örk ei nimittäin pidä siitä juurikaan. Ennen varustamista selvitin vielä sen häntä -ja harjajouhet. Kun olin saanut sille bootsit jalkaan ja satulan selkään, niin laitoin itselleni kypärän ja turvaliivin päälle. Tämän jälkeen laitoin Örkille suitset ja itselleni vielä heijastinliivin ja hanskat. Tuolloin uusi kypäräni ja hanskat, samoin uudet ratsastushousut pääsivät testiin! Kaikki olivat todella hyviä.

Varsa & Stella

Kun kaikki olivat saaneet hevoset valmiiksi ja päässeet tallipihalla hevosten selkään, oli aika lähteä. Minä menin Örkin kanssa ensimmäisenä heti maaston vetäjäratsukon eli tallityöntekijän ja Safirin jälkeen. Alkumatka sujui hyvin. Menimme peltoa pitkin ojalle, jonka ylitettyä olimmekin jo metsän siimeksessä. Pienelle hiekkatielle päästyämme otimme vähän tölttiä. Minun käskettiin pitää Örk hyvän matkan päässä Safirin takapuolesta, sillä Saifr oli viime aikoina potkinut paljon. Tölttipätkä sujui hyvin, ja sain pidettyä Örkin tarpeeksi kaukana Safirista. Örk oli todella reippaalla päällä oikeastaan kaikissa askellajeissa, joten pidätteitä sai tehdä ihan reilusti!


Örk

Päästyämme laukkaylämäen juurelle, kannustimme hevoset joko ravin tai töltin kautta Laukkaan. Kaikki hevoset laukkasivat kovaa, mutta nätisti. Keskityin vain pitämään Örkin tarpeeksi kaukana Safirista ja nauttimaan kovasta vauhdista! Kun olimme päässeet melkein ylämäen loppuun, huomaamme jotain; päivä oli ollut todella tuulinen ja olimme aiemmin huomanneet metsässä kaatuneita puita. Kuinka ollakaan, näimme yhtäkkiä edessämme kaatuneen puun! Safirin selästä huudetaan "SEIS!" ja kaikki tekevät suorastaan äkkipysähdyksen. Siitä olisi kyllä voinut saada vuoden äkkipysähdys palkinnon! No, onneksi puu oli kuitenkin sen verran pieni, että ei vienyt koko tien leveyttä, joten pääsimme sen ohi.


Brydja

Puun jälkeen tuli alamäki, jonka menimme tietenkin käynnissä. Sitten kaarsimme oikealle metsään. Vastassa oli melko pieni polku, jonka menimme ravissa ylös, ja jatkoimme ravia seuraavalle alamäelle asti. Päästyämme taas metsästä vähän isommalle hiekkatielle, aloimme mennä tölttiä. Tässä vaiheessa Örk meni jo liian lujaa. Se tajusi, että ollaan menossa kotia (eli tallia) kohti, ja päätti lisätä vähän vauhtia. Loppupeleissä en vain saanut sitä enää pidätettyä ja se meni ihan Safirin takapuolessa kiinni. En todellakaan halunnut mitään sekasortoa, jos Safir alkaisikin potkimaan, joten ainut vaihtoehtoni oli mielestäni siinä tilanteessa sitten kaartaa Safirin vierelle! Safirin selässä maastoa vetänyt nainen sitten huomasi, että Örk meinaa tulla oli ja on Safirissa kiinni. Äkkiä hän käski kaikki käyntiin ja sanoi minulle, että en voi tulla näin lähelle Safiria tai sen ohi! Vaihdoimme takanani olevan ratsukon kanssa paikkaa, ja jo alkoi sujumaan paremmin.


Örk

Jälkikäteen minua oikeasti jopa hävettää. Olisin ihan hyvin vain voinut sanoa maaston vetäjälle, että Örk meinaa tulla ohi, niin oltaisiin hiljennetty. No, tyhmä minä, minkäs sille enää mahtaa. Onneksi ei sentään käynyt mitään ja jos olisi käynyt, niin kaikkihan olisi ollut vain minun tyhmyyttäni, mutta kuten jo sanoin, onneksi ei sentään käynyt mitään. Jatkoimme matkaa töltissä aika pitkään, ja kun Örk sai mennä vähän lähempänä edellä menevää, niin alkoi sujua paljon paremmin, ja sain pidätteitä läpi. Onneksi.

Tallille päästyämme tulimme hevosten selästä alas ja veimme ne talliin.  Jäin taas hoitamaan Örkin käytävälle. Otin siltä ja minulta varusteet pois, vein ne omille paikoille, harjasin bootseista suurimmat hiekat pois yms. mitä nyt varusteille yleensä ratsastuksen jälkeen tehdään. Sitten harjasin vielä Örkin ja annoin sille pari heppanamia kiitokseksi. Otin siitä pari kuvaa ennen kuin vein sen karsinaan. Kuvasin vähäsen muitakin hevosia, jonka jälkeen kävin vielä rapsuttamassa Örkkiä ja moikkaamassa Brydjaa sekä Tygeä.


Brydja

Varsa

Örk

Se olikin sitten vähän erilaisempi maasto! Kaikesta huolimatta maastossa oli tosi kivaa.
Heinäkuussa olen menossa varmaan auttamaan parille leirille ja kaverini kanssa kaksarille, eli varaamme tunnin, jossa on vain me kaksi. Ensi viikolla olen myös menossa Turkuun!

Kivaa torstaita kaikille! -Pihla
Onko teille sattunut jotain kommelluksia maastossa?


8 kommenttia:

  1. Ohhoh, olipas vauhdikkaan kuuloinen maasto! Mulla taitaa olla maastokirous, sillä joka kerta kun menen maastoon saan hevosen, joka ryöstää, pukittaa tai vetää typeriä pukkirodeoita, mutta onneksi ei ole käynyt vielä huonosti! :) Tykkään niin paljon sun blogista, koska siitä näkee kuinka paljon panostat siihen ja teet töitä sen eteen, ehkä saisin oman bloginikin herätettyä lomalta :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Magda! Joo, se oli kyllä vauhdikkain maasto aikoihin! :D voi ei, onneksi ei ole sitten vielä käynyt huonosti maastokirouksesi kanssa! Ihana kuulla, että panostukseni blogin eteen näkyy <3 Etköhän säkin saa blogisi henkiin.

      Poista
  2. Teilläpä on ollut vauhdikas maasto, onneksi mitään ei sattunut kenellekään ja maastosta jäi hyvä mieli.
    Kivasti kirjoitit ja kuvailit teidän maastosta, pystyin eläytymään postaukseen hyvin.

    http://hevostytonelamaax.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, onneksi ei sattunut mitään ja kaikilla oli hyvä mieli maaston jälkeen! Kiitos, ja kiva jos postaukseen pystyi eläytymään ja olin kertonut kaiken hyvin! <3

      Poista
  3. Teilläpä oli siis vauhdikas reissu! Hyvä ettei mitään sattunut. :) Joskus hevoset vaan tuppaa villiintymään hieman ja innostuvat toisinaan kilvoittelemaan. :D

    Ihana varsa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinpä, välillä niillä on niitä villejä päiviä, mutta onneksi kaikki säilyivät yhtenä kappaleena tallille saakka! :D Varsa kiittää, se on ihan mielettömän söpö ja kasvanut ihan hirmuisesti! ♥

      Poista
  4. teilläpä sattui ja tapahtui! Itselläkin on käynyt tuo, että olen joutunut vaihtamaan paikkaa tms. sen takia, että hevonen ei ole kuunnellut, mutta sitten en ole sanonut siitä opettajalleni, että heppa vaan vie.
    Hyvä postaus :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, tämä oli tapahtumarikas reissu! :D ja joo, noin kannattaa tosiaan aina sanoa jos tuntuu siltä ettei vaan hallitse enää hevosta, mutta opinpahan tämänkin asian kantapään kautta. Kiitos, ja kiva kun pidit postauksesta. Voisin antaa sulle jonkun vuoden kommentoija palkinnon, oot aina kommentoimassa mun postauksiin jotain kivaa! ♥ Kiitos siitä!

      Poista

Ennen kuin kysyt..
.. Muokkaan kuvani Adobe Photoshop Fixillä
.. Canon EOS 1300D ja iPhone 6 toimivat kuvausvälineinäni
.. Mikään blogissa esiintyvistä hevosista ei ole omistuksessani

Muista kommentoidessasi olla asiallinen! Positiiviset kommentit piristävät kirjoittajan päivää, mutta rakentava palaute on ehdottomasti tervetullutta, kunhan et lähde haukkumaan ketään tai mitään.